Vaihto-opintoihin Suomessa

Suomi on tunnettu maailmalla laadukkaasta koulutuksen tasosta. Kuitenkin vaihto-oppilaiden määrä on suhteellisen pieni suomalaisissa kouluissa. Voisi olettaa, että opiskelijat hakisivat vaihto-opiskelemaan maihin joiden koulutuksen taso on tutkimusten avulla varmistettu. Tämä olisi opiskelijoilta vastuullista toimintaa, sillä valinta tehtäisiin tulevaisuutta ja oppimista ajatellen. Suomen eksoottinen luonto voisi myös houkutella opiskelijoita ulkomailta. Eikö Suomen kouluja markkinoida siis tarpeeksi? Jos koulut eivät ole hakijoiden tietoisuudessa, eivät he sinne luonnolisesti päädy. Ongelmana on vaihto-oppilaiden vähäinen määrä ja kustannukset, joita koululle aiheutuu.

Lukukausimaksujen perimistä on testattu sekä Suomessa että Ruotsissa laihoin tuloksin. Ruotsissa hakijoiden määrä romahti 79 prosenttia, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön. Suomen tarkoituksena on ollut testata samaa, mutta ei ole varmaa kumpi vaihtoehto olisi pitkällä tähtäimellä kannattavampi. Joko oppilaitokset ottavat sisään opiskelijoita ilmaiseksi ja menettävät näin rahaa, tai sitten ottavat rahaa opiskelijoilta ja menettävät opiskelijoita määrällisesti. Seuraava kysymys olisi siis, kumpi on tärkeämpää, raha vai opiskelijat? Arvostetuissa kouluissa kuten esimerkiksi Oxfordissa ja Cambridgessa, lukukausimaksut ovat käytössä. On kuitenkin aivan eri asia verrata näitä Suomen kouluihin. Tunnetuilla kouluilla on niin suuret hakijamäärät, että he saavat takuuvarmasti kaikki opiskelupaikat täyteen ja lukukausimaksut kaikilta opiskelijoita.

Haittapuolena tosin voi olla se, että päteviä opiskelijoita jää ilman koulutusta, sillä heillä ei välttämättä ole varaa maksaa siitä. Ehkä maksuton koulutus onkin siis positiivinen asia. Jos oppilaat ovat lahjakkaita ja motivoituneita, he mahdollisesti pärjäävät hyvin tutkimuksissa sekä kilpailuissa – ja näin nostavat arvostusta koulua kohtaan.